Kyllä tosiasioiden tunnustamiselle, palveluille ja elinvoimaiselle yhteiskunnalle


1.Työ on hyvinvoinnin perusta ja vain yritysten elinvoima mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn. Ilman uusia työpaikkoja ja yrittämisen edellytysten tukemista ei saada elinvoimaa. Asenneilmapiiri Suomessa on edelleen yrittämistä aliarvioivaa, mikä yhdistettynä ylisääntelyyn ei kannusta uusien työpaikkojen syntymiseen ja yritysten kasvuun. Yrittäjyyden esteet onkin poistettava, esimerkiksi arvonlisäverohuojennuksen alarajaa on nostettava. Työ takaa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja yhteiskunta lähtee liikkeelle, kun työn verotusta, mutta myös kokonaisveroastetta, lasketaan.


2. Kestävyysvaje voidaan paikata vain luopumalla osasta nykyrakenteita. Julkisen sektorin kantokyky voidaan turvata tehtäviä karsimalla. Kuntien taloudellinen kantokyky on kriittinen, kun tällä vaalikaudella kuntien tehtäviä on lisätty ja siihen ei ole annettu rahaa. Sote-uudistus voi tuoda merkittäviä säästöjä. Tärkeintä on kuitenkin mielestäni se, että järjestelmä takaa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Uudistuksen pitää tuoda myös kustannustehokkuutta. Mikäli uudistuksiin ja säädösten purkuun ei olla valmiita, murenee palveluilta pohja pois; vain elinvoimainen yhteiskunta pystyy takaamaan palvelut.


3.Mahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa luo sivistyksen perustan. Suomen koulutusjärjestelmä on perustaltaan maailman paras. Sen lähtökohdat, maksuttomuus, erinomaisen koulutetut opettajat ja yhdenvertaisuus, ovat hienot, mutta monet asiat ovat alkaneet rapauttaa sitä. Valitettavasti koulutuksesta on säästetty, kun olisi tullut katsoa sosiaali- ja terveyspuolen rakenteisiin. Tämän on loputtava. Mahdollisuuksien tasa-arvo voi olla todellista, jos koulutus on yhdenvertaista, ei kuitenkaan tasapäistävää, ja laadukasta kaikkialla Suomessa. Työelämän tarpeet on otettava yhä enemmän huomioon siinä, mille aloille ihmisiä koulutetaan. Ammatillista ja yleissivistävää koulutusta ei tule yhdistää, koska se heikentäisi molempien vahvuuksia.

4. Turvallisuus on yhteiskunnan perusta, eikä siitä voida enää säästää. Turvallisuudentunteen heikkeneminen voi olla uhka yhteiskunnalle.Turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten voimavarat on varmistettava, jopa tarkastamalla määrärahoja ylöspäin. Puolustusvoimauudistus trimmasi organisaation, mutta materiaalihankinnat edellyttävät uskottavuuden ylläpitämiseksi enemmän rahaa. Poliisin virkoja on avoinna määrärahojen puuttuessa, mikä ei ole hyvä saati tavoiteltava tilanne turvallisuuden näkökulmasta. Myös EU:n pisimmän ulkorajan valvontaan on löydyttävä riittävästi voimavaroja.


Anssi Törmälä